Emmeline ja Rickhard olivat edelleen yhtä rakastuneita kuin avioliittonsa ensihetkinä. He toivoivatkin uutta lasta kolmen lapsensa lisäksi. Raskaus antoi odottaa, mutta lopulta se onnistui. Osan lopuksi Emmeline kuitenkin pyörtyi verta vuotavana.
Arthur kasvoi päivä päivältä enemmän äitinsä kaltaiseksi ja isänsä vastakohdaksi. Pojan kiinnostuksen kohteet käsittivät maalauksen, nukeilla leikkimisen ja muita naisille sopivia asioita. Miekka sen sijaan pysyi huonosti pojan kädessä. Arthurin ja Rickhardin välit huononivatkin nopeasti eikä asiaa auttanut lainkaan Geoffrey, joka oli poika jonkalaisen Rickhard olisi Arthuristakin halunnut. Arthur koki itsensä kovin yksinäiseksi kokiessaan kiusaamista koulussa ja aiheuttaen pettymyksiä isälleen. Emmeline ja sisar Eleanor auttoivat kuitenkin hieman pojan yksinäisyyttä.
Jane tunsi edelleen katkeruutta hänet pettäneitä miehiä kohtaan ja piti huolella tyttärensä erossa miehistä etteivät nämä kokisi samaa kohtaloa. Ann ja Edith olivat molemmat kauniita, joten miesten huomio tulisi olemaan taattua. Ann lähti osan alussa palvelijaksi kuninkaanlinnaan ja pyysi äitiään kertomaan kuka hänen isänsä oli. Tätä Jane ei kuitenkaan suostunut paljastamaan. Edith puolestaan tutustui koulussa Ingalssin siskoksiin, omiin puolisiskoihinsa. Äitinsä tiedon pimittämisen vuoksi Edith pysyi kuitenkin pimennossa sukulaissuhteestaan.