Osa 1.3 Neville

Tervehtiessään lady Fredrika Woodvilleä ei Beatrice voinut odottaa edessä olevia tunteja innoissaan, Fredrika ei nimittäin koskaan ollut mitenkään erityisen mielenkiintoista seuraa. Beatrice kuitenkin kutsui Fredrikaa jatkuvasti viettämään aikaa kanssaan, ritarin vaimona kun tällä oli hyödyllisiä tietoja.

Yleensä Fredrika jaksoi puhua montakin tuntia kaikesta mikä elämässä oli epäreilua häntä kohtaan, Fredrika ei vieläkään ollut pystynyt hyväksymään tipahtamistaan korkea-arvoisen aatelisvirkamiehen tyttärestä ritarin vaimoksi. Tällä kertaa Fredrika oli kuitenkin poikkeuksellisen hiljaa. Toisin kuin monia aatelisia, Fredrikaan ei uusi kuningatar ollut ottanut mitään yhteyttä tavatakseen hänet. Tälläistä loukkausta Fredrika ei voinut niellä, olihan hän sentään kuulunut korkeampaan aateliin! Fredrika ei voinut lakata miettimästä tätä loukkausta, joten tällä kertaa Beatricen ei tarvinnut kuulla puuduttavaa valitusta.

Beatrice olikin helpottunut Fredrikan vierailun loppuessa lyhyeen. Helpotusta lisäsi myös tieto siitä, että Sir Malcolm keskittyi edellen enemmän naisten kaatamiseen kuin oikeisiin työtehtäviinsä.

***

Lakikirjat ja uskonnolliset teokset olivat tulleet Edwardille jo kovin tutuiksi hänen avioliittonsa alkuaikoina. Kirjojen tutkiminen sai kuitenkin Edwardin aina vain tuskastuneemmaksi, niistä ei löytynyt mitään mikä olisi onnistunut herättämään toivoa hänessä. Itseasiassa mitä enemmän hän kirjoja luki, sitä enemmän hän löysi lakeja, joita hän ja Beatrice rikkoivat jatkuvasti. Jos joku saisi tietää, heille molemmille langetettaisiin kuolemantuomio.

Silti Edward ei aikonut vielä luovuttaa, hän halusi taata vaimolleen ja tuleville lapsilleen turvallisen tulevaisuuden. Mikään Edwardin löytämä ei kuitenkaan saanut hänen mieltään yhtään levollisemmaksi.

***

Beatrice tuijotti peilistä heijastuvia kasvojaan. Kasvoja joiden kuviot selvästi paljastivat hänen todellisen luontonsa. Puolinen. Beatricen isä kuului veden kansaan ja äiti oli ihminen, mikä teki Beatricesta puolisen. Rosewoodin valtakunnassa, kuten kaikkialla muuallakin puolisia vainottiin. Heitä pidettiin pahoina ja vaarallisina, varsinkin niitä jotka sulautuivat ihmisten joukkoon. Kuten Beatrice. Beatricen syntyperä saattoi hänet ja varsinkin Edwardin jatkuvaan vaaraan, mistä Beatrice ei voinut olla tuntematta huonoa omatuntoa. Välillä muiden ajatukset puolisista saivat Beatricen myös pohtimaan, oliko niissä jotain perää. Entä jos Beatrice todella olikin vaarallinen ja paha, niin kuin kaikki sanoivat?

Edward löysi Beatricen miettimässä surkeita ajatuksiaan. Edward inhosi vaimonsa näkemisensä näin, Beatrice oli kauneinta ja puhtainta mitä hän oli ikinä nähnyt, eikä hän voinut ymmärtää miksi jotkut saattoivat pitää Beatricea niin pahana ja vaarallisena, että tämä täytyisi tappaa. Edward ei myöskään voinut sietää sitä, kuinka Beatrice tunsi huonoa omatuntoa heidän vaaraan saattamisesta. Hän astelikin suoraan vaimonsa luokse ja alkoi hyväillä tämän kasvoja.
"Bea, minä rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta, en voisi elää ilman sinua."

Beatrice laski kuitenkin miehen käden alas.
"Mutta minä saatan sinut vain jatkuvaan vaaraan! Jos olisit nainut kreivitär Throntonin niin kuin sinun oli tarkoitus, olisit turvassa."

"Jos olisin nainut kreivittären olisin turvassa, mutta onneton. Me selviämme kyllä Bea, kukaan ei saa tietää salaisuuttamme. Minä rakastan sinua."
Sanojensa vakuutukseksi Edward veti Beatricen vielä lempeään suudelmaan.

***

Aamulla Beatrice alkoi valmistutua kuningattaren vierailuun. Kuten jokaikinen aamu, hän kaivoi esiin pienen rasian ja alkoi levittää rasian sisältämää voidetta kasvoilleen.

Beatricen onneksi hänen merkkinsä yliluonnollisesta syntyperästä oli helposti peitettävissä. Monilla muilla merkki oli paljon vaikeammin piilotettavissa, jos ollenkaan.

Kuningattaren tervehtiessä Beatricea, saattoi Beatrice huomata kuningattaren kiihtyneen ja epätoivoisen mielentilan selvästi.

Heidän puhuessaan mitä arkipäiväisemmistä asioista, Beatrice sai jatkuvasti surun tuntemuksia kuningattaresta. Puolisena Beatrice nimittäin kykeni tuntemaan toisten ihmisten tunteita, veden kansan jälkeläisenä hän puolestaan tunsi toisten salatutkin kyyneleet helposti. Ja kuningattarellahan salattuja kyyneleitä riitti.

Beatrice ei voinut olla ihailematta kuningattaren vahvuutta, tämän onnettomuutta ei voinut mitenkään huomata päällepäin. Kuningatar oli myös hyvää seuraa, Beatrice nautti oikeasti tämän seurasta. Ja mitä pidempään he keskustelivat, sitä enemmän Beatrice halusi lohduttaa kuningatarta. Hän tiesi kuitenkin ettei saisi sanoa mitään, sillä eihän normaali ihminen voisi mitään tietää kuningattaren asioista!

Lopulta heidän hyvästellessään Beatrice ei voinut enää pitää kieltään kurissa.
"He eivät ole kyyneleidesi arvoisia."
Kuningatar hämmentyi saman tien sanat kuultuaan. Beatrice alkoi katua sanojaan. Vaikka sanoja oli vain muutama, ne paljastivat Beatricen tietävän enemmän kuin muut.

Kuningattaren poistuessa Beatrice ei voinut muuta kuin toivoa, että hänen sanansa hämmentäisivät kuningatarta tarpeeksi, ettei tämä ehtisi epäillä mitään.

Beatrice ei voinut lakata ajattelemasa sanojaan vielä illallakaan. Hän ja Edward luopuivat niin paljosta pitäkseen salaisuutensa salaisuuksina ja Beatrice meni möläyttelemään sellaisia! He olivat luopuneet jopa palvelijasta, vaikka varaa heillä kyllä olisi ollut. Palvelijan Beatrice olisi muuten ottanut mielellään, mutta hän ei voinut sallia talossa asuvan yhtään ylimääräistä juoruilevaa suuta ja palvelijat olivat tunnettuja juoruilustaan. Lisäksi Beatrice oli raskaana ja jos lapsi olisi puolinen, ei se osaisi peittää syntyperäänsä palvelijoilta.

***

Paroni oli tunnettu aatelisten keskuudessa järjestämistään peli-illoista, joita Edward järjesti luodakseen mahdollisimman normaalin kuvan perheestään, ettei kellään tuli mieleenkään epäillä jotain epänormaalia tapahtuvan paronin kartanon seinien sisällä.

Tällä kertaa peli-iltaan osallistuvien määrä oli jäänyt vähäisemmäksi kuin normaalisti. Kuningas oli ilmoittanut olevansa liian sairas tullakseen paikalle, mistä muut aatelismiehet arvasivat hänen tapaavan salaisen rakastajattarensa, jonka henkilöllisyyttä ei edes Alarik, kuninkaan lähin mies, tiennyt. Lordi Robert Crafword oli puolestaan yllättänyt kaikki ja löytänyt uuden vaimon. Pieni ja vaatimaton vihkitilaisus oli ollut aiemmin päivällä, joten lordi ei päässyt pelaamaan.

Ilta ei kuitenkaan kärsinyt lainkaan paikalta puuttuvista miehistä. Itseasiassa illan puheenaiheeksi nousivatkin puuttuvien miesten syyt poissaoloilleen, varsinkin Crawfordin uusi vaimo.

Miehet eivät ymmärtäneet mistä Robert löysi aina uusia vaimoja, tämänhetkinen oli nimittäin jo kuudes! Heistä kukaan ei antaisi tytärtään jo viisi vaimoa loppuun kuluttaneelle miehelle. Illan kuluessa miehet päätyivätkin lyömään vetoa siitä, kuinka kauan tämä uusi vaimo kestäisi.

"Kymmenen hopearahaa vetoa siitä, että Robert on jo vuoden päästä taas leski. Ja toiset kymmenen siitä, että sisar Morgana on kuninkaan salainen rakastajatar!"

Edward hätkähti ritarin sanoista. Voisiko sisar Morgana olla kuninkaan rakastajatar? Jos oli, Edward syyttäisi siitä osin itseään.

***

Beatrice tuijotti kauas merelle. Vaikka se herätti hänessä suuren kaipuun, se myös rauhoitti häntä. Aiemmin päivällä Beatrice oli nimittäin nähnyt markiisien luona jotain, minä vuoksi hän kaipasi nyt rauhoittelua.

Edwardin nähdessä Beatricen tuijottaessa merelle, vanha huoli valtasi hänet. Edward nimittäin tiesi Beatricen kaipaavan mereen, itseasiassa ennen heidän rakastumistaan Beatrice oli suunnitellut veden kansaan liittymistä. Bea oli jättänyt suunnitelman toteuttamatta, mutta meri veti häntä edelleen puoleensa. Edwardin pahimpiin pelkoihin kuuluikin se, että Beatrice päättäisi vastata kutsuun ja elää loppuelämänsä meressä, poissa hänen luotansa. Siksi huoli valtasi Edwardin aina hänen nähdessään vaimonsa meren äärellä.

Edward huokaisi ja ilmoitti vaimolleen läsnäolostaan. Beatrice ponkaisi samantien pystyyn.

Beatrice rutisti Edwardia epätoivoisesti ja kuiskasi tämän korvaan.
"Jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Näin sen markiisieilla. Edward, jotain kamalaa tapahtuu meille."
Sanat, tai oikeastaan ääni jolla Beatrice sanat sanoi saivat Edwardin ihon nousemaan kananlihalle. Hän ei kuitenkaan voinut muuta kuin rutistaa vaimoaan ja yrittää rauhoittaa tämän, näin hädissään ei Edward ollut Beatricea ennen nähnyt.

***

Rannalla tapahtuneen välikohtauksen jälkeen elämä Nevilleillä palasi takaisin normaaleihin uomiinsa, poikkeuksena tietenkin Beatricen raskaus. Raskauden vuoksi Edward koetti auttaa Beatricea talouden ylläpidon kanssa kaikin tavoin, hän nimittäin saattoi huomata Beatricen olevan hyvin huolissaan raskaudestaan.

Edward oli aivan oikeassa vaimonsa huolestuneisuudesta, sillä mitä pidemmälle raskaus eteni, sitä huolestuneemmaksi Beatrice muuttui. Beatrice nimittäin pelkäsi lapsensa perivän liikaa verta häneltä ja olevan hänen tavoin puolinen. Beatrice pystyi kantamaan puolisena olemisen taakkaa, mutta miten pieni lapsi siihen kykenisi? Beatrice ei voinut muuta kuin toivoa, ettei hänen lapsensa olisi puolinen.

***

Beatrice pyöri levottomana sängyssä. Kaikki tuntui olevan huonosti, liian kuuma, liian kylmä, liian äänekästä, piinallisen hiljaista.

Ensimmäisen kivun aallon vyöryessä Beatricen yli, hän alkoi nousta vaivaalloisesti sängystä ylös.

Synnytys oli alkanut.

Paroni Henry Neville

Aamun sarastaessa Beatrice sai viimein käsilleen pienen poikansa.

Beatrice silitti helpottuneena poikaansa. Poikaa jonka iho ei Beatricen helpotukseksi ollut poikkeuksellisen viileä. Veden kansasta syntyneillä puolisilla oli lapsena viileä iho, ominaisuus jonka puuttuminen kertoi Henryn olevan normaali. Ihminen. Beatricen lapsi olisi turvassa.

Edward katsoi onnellisena pientä poikaansa. Hän ei ollut koskaan kuvitellut isänä olemisen voivan tuottaa näin paljon riemua.

Edward ei voinut ymmärtää miten muut aateliset häntä ja Alarikia lukuunottamatta saattoivat suhtautua niin välinpitämättömästi tuleviin lapsiinsa. Henry oli ollut paroneilla vasta vähän aikaa, eikä Edward voinut enää kuvitellakaan elämää ilman tätä. Eikä Edward halunnutkaan, sillä mikä voisi olla kamalampaa kuin lapsensa menettäminen?

Edward suukotti Henryn mahaa eikä voinut olla hymyilemättä tämän jokeltelulle.

***

Edward katsoi Beatricea rakastavasti, tämä oli antanut hänelle parhaan lahjan hänen elämässään.

Tämän kunniaksi Edward halusikin nostaa maljan.
"Nostan tämän maljan kauniin vaimoni, pienen poikani ja kaikkien tulevien lapsieni äidin kunniaksi" Edward sanoi pilke silmäkulmassaan.

Muutaman lasillisen jälkeen Beatrice ja Edward siirtyivätkin makuuhuoneen puolelle.

Juuri ennen nukahtamistaan Beatrice tuijotti suoraan miehensä silmiin. Mitä pahaa voisi tapahtua kun hänellä oli Edward rinnallaan?