keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Osa 1.9 Henell





Brita arvioi Danielia katseellaan. Pojasta tulisi kyllä ihan terve, mutta Brita ei ollut varma, tulisiko pojasta kovinkaan komeaa.


No pojalla ulkonäöllä ei ollut onneksi kovinkaan paljoa merkitystä, toisin kuin tytöillä. Dianan ulkonäkö olikin ollut Britalle paha pettymys. Tytöstä ei tulisi kedon kauneinta kukkasta, mutta Brita opettaisi kyllä tyttärensä tavoittelemaan rikkauksia. Hänen lapsistaan tulisi vielä jotain.


Thomas oli ylpeä kaksosistaan. Ainut asia mikä heissä oli vikana, oli heidän äitinsä. Heidän äitinsä, jonka olisi kuulunut olla Hester, ei Brita. Asialle ei kuitenkaan voinut mitään, kaksoset olivat syyttömiä Britan vikoihin. Thomas välitti silti syvästi lapsistaan.


Hester pikkoi ja maustoi kalaa kuin sumussa. Edellisenä yönä hän oli nähnyt kamalaa painajaisunta. Unessa hän oli menettänyt Thomasin. Se mitä uni oli saanut Hesterin tuntemaan, oli outoa. Hän oli suunnitellut Thomasin hylkäämistä ja rikkaan miehen etsimistä koko sen ajan, kun heillä oli ollut suhde. Kuitenkin Thomasin menettäminen jo pelkässä unessa... Se oli tuntunut hirveältä. Hester ei enää ymmärtänyt omia tunteitaan.

***


Hester tunsi sydämensä läpättävän oudosti Thomasin istuessa hänen viereensä. Sydän hakkasi nopeampaa kuin koskaan. Hester pelkäsi sairastuneensa. Hän ei ollut ikinä ennen tuntenut mitään tälläistä.


Kun Thomas veti Hesterin kainaloonsa, Hester tunsi olevansa turvassa. Kerrankin. Hän olisi halunnut jäädä Thomasin viereen ikiajoiksi.


Kun Thomas veti Hesterin suudelmaan, vastasi Hester ensimmäistä kertaa ikinä innokkaasti suudelmaan. Hester tunsi jotain, mitä hän ei ollut koskaan tuntenut. Rakkautta. Sitä hän ei kuitenkaan vielä ymmärtänyt.


Britan järkyttyi näystä edessään. Hester. Hester ja Thomas. Hester ja Britan aviomies


Brita tunsi raivon kasvavan sisällään. Miten tuo nainen kehtasi. Ensin varastaa hänen paikkansa talon emäntänä, sen jälkeen vielä hänen aviomiehensä.


Brita ei kyennyt enää pidätellä jo kauan hänen sisällään patoutunutta raivoa. Hän nosti kätensä ja löi Hesteriä kasvoihin niin kovaa kuin kykeni.


Läimäytyksen jälkeen Brita kääntyi suoraan Thomasia kohden ja alkoi huutaa kurkku suorana tälle.


"Samalla kun minä olen kantanut ja synnyttänyt sinulle kaksi lasta, sinä olet vehdannut oman sukulaisesi kanssa! Sukulaisen, jonka holhooja sinä olet! Miten sinä saatoit! Minun kodissani! Sinä majoitat huoraa MINUN kodissani!"


Thomas naurahti Britan reagtiolle ja valmistautui puolustautumaan.


Rauhallisella, mutta voimakkaalla äänellä Thomas sanoi: "Ensinäkin tämä on minun kotini, sinä et omista tätä. Itseasiassa sinä et omista mitään. Sinä olet minun vaimoni, joten minä omistan sinut. Sinulla ei ole mitään sananvaltaa minun tekemisiini tai tekemättömyyksiini. Ja uskallakin kutsua elämäni rakkautta huoraksi uudestaan. Sen tehdessäsi lyöt viimeiset naulat arkkuusi. Nyt käsken sinua poistumaan minun silmistäni, en jaksa katsella sinua".



Britan teki mieli väittää aviomiehelleen vastaan, mutta tiesi tämän puhuvan totta. Rosewoodissa miehet omistivat naiset. Britalla ei ollut sananvaltaa miehensä tekemisiin. Raivoissaan Brita teki täyskäännöksen ja käveli pois huoneesta.

***


Britan ja Thomasin välinen riita sai Hesterin hermostuneeksi. Olihan hän helpottunut salailun tarpeen kadotessa, mutta hän pelkäsi Britan kertovan heidän suhteestaan jollekulle, joka kertoisi siitä jollekulle.


Thomas puolestaan ei ollut lainkaan yhtä hermostunut kuin Hester. Hän nimittäin tunsi vaimonsa. Brita eli muiden kateudesta, eikä tämä kestäisi, jos joku saisi tietää todellisesta tilanteesta. Niinpä Brita ei varmastikaan kertoisi kenellekään.


Brita leikki Danielin kanssa katkeruuden maku suussaan. Hänellä oli ollut paljon suuria suunnitelmia monille lapsille. Nyt hänen lapsilukunsa jäisi luultavasti kahteen. Brita halusi, ei vaan tarvitsi enemmän. Mitä hän voisi tehdä, jos Daniel tai Diana kuolisi? Yhden lapsen menettäminen ei olisi ihme. Brita tarvitsisi kuitenkin ainakin kaksi lasta. Hän tarvitsisi varalapsen, yhden lapsen lisää.


Hiljaa Britan mielessä alkoi kehkeytyä suunnitelma, jonka avulla saisi painostettua Thomasin antamaan hänelle vielä yhden lapsen.
"Kultaseni, saat vielä ainakin yhden sisaruksen", Brita kuiskasi Danielin korvaan.

***


Hester tuijotti peilikuvaansa epäuskoisena. Kuva ei kuitenkaan valehdellut, se vain vahvisti Hesterin epäilykset. Hän oli raskaana. Kauhukuvat alkoivat vilistää Hesterin mielessä. Mitä tapahtuisi, kun Thomas saisi tietää? Mitä tapahtuisi, kun Brita saisi tietää? Mitä tapahtuisi, kun kaikki saisivat tietää?



Tuleva pelotti Hesteriä, mutta syvällä sisimmässään hän tiesi ansaitsevansa langenneen naisen leiman. Mitä muuta hän edes oli? Hän oli koko elämänsä yrittäny nousta arvoasteikossa käyttäen kaikkia ja kaikkea hyväkseen. Nyt oli hänen aikansa saada palkkansa.

***


Hermostuneena Hester tuijotti Thomasia. Raskaudesta kertominen pelotti, hän pelkäsi menettävänsä Thomasin raskauden vuoksi.


Hester nosti hermostuksesta tärisevän kätensä Thomasin käden päälle, katsoi tätä silmiin ja tokaisi: "Olen raskaana".


Thomasin selvittyä alkujärkytyksestä, tämän huulille alkoi hitaasti nousta hymy.
"Lapsi, me saamme lapsen!"


Hester ei voinut olla vastaamatta Thomasin hymyyn. Samalla onnellisuuden aalto hyökyi hänen ylitsensä. Thomasin vilpittömän onnellista reagtiota seuratessaan, Hester tajusi viimeinkin rakastuneensa tähän, vastoin omia suunnitelmiaan. Ja nyt... Nyt hän saisi lapsen rakastamansa miehen kanssa. Kaikki murheet ja ongelmat väistyivät Hesterin onnellisuuden tieltä.

***


Onnesta vihellellen Thomas rahasti asiakastaan. Hän saisi lapsen Hesterin kanssa! Thomas tunsi suorastaan pakahtuvan ilosta. Hänen onneaan varjosti kuitenkin yksi suuri ongelma, nimittäin Hesterin naimattomuus. Langenneen naisen tai äpärän asema ei koskaan ollut hyvä. Hester ja lapsi joutuisivat häpeään koko elämäkseen. Pitkään mietittyään, Thomas oli kuitenkin keksinyt ratkaisun. Brita saisi esittää olevansa raskaana. Hester puolestaan pysyisi piilossa ihmisten katseilta. Näin he voisivat väittää Hesterin lapsen olevan Britan aviossa syntynyt lapsi. Kenenkään ei tarvitsisi koskaan tietää.


Suunnitelmassa oli kuitenkin yksi hyvin heikko kohta nimeltä Glenys Blackwell. Britan sisar halusi kovasti nähdä sisarensa ja tämän lapset. Glenysiä ei voinut kuitenkaan päästää näkemään Britaa. Thomasin täytyi vain väittää Glenysille Britan olevan aivan liian väsynyt raskaudestaan ja toivoa, ettei tämä alkaisi epäillä mitään.


Brita vaihtoi raivoisssaan Danielin vaippoja. Hester oli raskaana, Thomas oli kertonut. Hesterin raskaus ei kuitenkaan ollut ainut asia, mistä Thomas oli kertonut. Britan täytyisi väittää olevansa raskaana. Hänen täytyisi väittää olevansa Hesterin äpärän äiti. Eikä Brita voinut muuta, kuin totella aviomiestään. Raivo kiehui hänen sisällään.

***



Kaksosten syntymäpäivien koitaessa, tilanne talossa ei ollut yhtään hellittänyt. Hesterin raskaus eteni ja Birta oli edelleen käärmeissään siitä. Thomas ei voinut kuin helpottua kuninkaan pojan sairastumisen antaessa heille hyvän tekosyyn olla pitämättä juhlia.


Diana Henell


Daniel Henell


Kaksosten juhlinnan jälkeen Brita keräsi kaiken rohkeutensa esittääkseen uhkavaatimuksensa Thomasille.


"Minä haluan vielä ainakin yhden lapsen ja sinä annat sen minulle".


Thomas vetäisi porsaanpalansa henkeensä kuullessaan Britan vaatimuksen.
"Miksi minä hankkisin enää lapsia kanssasi? Kaupalla on jo perijä, enkä tarvi sinun lapsiasi enää yhtään mihinkään".


"Sinä hankit lapsen kanssani, koska muuten minä en enää leiki mukana tätä typerää valeraskausleikkiä. Silloin minä kerron kaikille. Ja sinä tiedät vallan hyvin, miten käy miehelle, joka makaa holhokkinsa kanssa. Hesterin synnytyksen tullessa tarpeeksi lähelle, me pistämme lapsen alulle".


Thomas tuijotti järkyttyneenä eteensä. Jokin Britan äänensävyssä kertoi tämän puhuvan totta. Thomasille ei jäänyt muita mahdollisuuksia kuin myöntyä.

***


Hester tiesi, mitä hänen vatsansa saavuttama koko merkitsi. Thomas oli kertonut. Ajatus ei miellyttänyt häntä, muttei sille voinut mitään. Hester yritti kovasti ymmärtää Britaa, muttei siihen kyennyt. Hänelle Brita oli kuin piikki lihassa. Ainut este hänen onnensa tiellä. Hiljaa Hesterin mielessä alkoi kypsyä suunnitelma Britasta eroon pääsemiseksi. Uutta kevättä ei tämä enää näkisi.



Thomas ja Brita tuijottivat toisiaan sänkynsä vieressä. He molemmat tiesivät mitä heidän täytyisi tehdä, mutta kumpikaan heistä ei odottanut sitä innolla.


Lopulta he siirtyivät pedin puolelle sanomatta toisillensa sanaakaan.

***


Synnytyksen alkaessa  Hester tunsi tuskan valtaavan kehonsa. Hän oli tiennyt synnytyksen sattuvan, mutta ei ollut kyennyt kuvittelemaan kivun määrää. Hänestä tuntui kuin hänen kehonsa olisi ollut tulessa.


Synnytyksen pitkittyessä Hesteristä tuntui kuin jokin olisi mennyt rikki hänen sisällän, niin suuri kipu oli. Hiljaa pelon värittämä ajatus löysi tiensä Hesterin mieleen.

Jonkin täytyi olla vialla.


Pitkien ja tuskaisien tuntien jälkeen Hester sai syliinsä pienen tyttärensä, Jeannen. Kauaa hän ei kuitenkaan ehtinyt tyttöä sylissä pitämään.

Hester tunsi kuinka koko maailma pimeni hänen silmissään.


Thomasin vaipanvahtoyritystä vaikeutti hänen silmiään täyttävät kyyneleet.


"Shh Jeanne, shh. Äiti paranee vielä. Äiti paranee. Äiti ei kuole", värisevällä äänellä Thomas rauhoitteli itkevää lastaan. Tai pikemminkin itseään.


Hester ei nimittäin ollut toipunut synnytyksestä vielä. Hän makasi sängyssään kovassa kuumeessa ja Thomasia pelotti, että tämä kuolisi. Nunnaakaan ei voinut pyytää naista katsomaan, sillä eihän kukaan tiennyt Hesterin synnyttäneen. Kaikille muille Jeanne oli Britan lapsi.

***


Hutiloiden Brita vaihtoi Jeannen vaippoja. Tytöstä huolehtiminen ei kiinnostanut Britaa lainkaan, mutta Hesterin maatessa sängyssä ja Thomasin työskennellessä kaupassa ei hänelle jäänyt vaihtoehtoja. Niinpä Brita hoiti lapsen, huolimattomasti, mutta silti.

***


Britan suunnitelma lapsen saamiseksi oli tuottanut tulosta. Hän oli taas raskaana. Hesterin sairastumisen vuoksi lisääntyneen työmäärän kanssa raskaus otti kovasti Britan voimille. Hän kuitenkin nautti uudesta vapaudestaan, enää Hester ei ollut kertomassa mitä hänen täytyisi tehdä. Vihdoinkin Brita sai olla talonsa emäntä. Yksi asia kuitenkin huoletti Britaa. Hester oli alkanut näyttää paranemisen merkkejä, mikä merkitsi sitä, että Brita joutuisi pian luopumaan uudesta asemastaan. Eikä Brita sitä halunnut.


Yhtäkkiä Britan mieleen muistui vanhan kotinsa lähellä kasvavat sienet. Sienet, jotka muistuttivat hyvin paljon tavallisia ruokasieniä. Sienet, joista vain hyvin harva tiesi. Sienet, jotka tappoivat hitaasti, mutta varmasti.


Suunnitelma alkoi hitaasti piirtyä Britan mieleen.

***



Illalla koitti Britan täysin laiminlyömät kaksosten syntymäpäivät. Kakkua ei ollut kukaan heille leiponut, eikä kukaan saapunut seuraamaan heidän kasvuansa.


Diana Henell


Daniel Henell


Samana iltana oli myös Jeannen juhlat, erotuksena se, että Thomas oli huolehtinut pienen piirakan Jeannelle. Thomasin mielestä hänen lempilapsensa ei saanut jäädä ilman kakkua.


Jeanne Henell

***


Tuijottaessaan keräämiään sieniä Brita epäröi hetken aikaa. Oliko hän aivan varma? Epäröinnin puuska meni kuitenkin hetkessä ohi Britan muistaessa maalailemansa tulevaisuuden haavekuvat.

Brita nappasi ensimmäisen sienen korista ja alkoi pilkkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti